VIERASKIRJA

*

*

*

*

*

Mainokset

85 responses to “VIERASKIRJA

  1. Rouva Kuljusta

    Kivat sivut!

  2. Kiitti. Aurinkoa Kuljun kevääseen!

  3. Mukava saitti! Tervetuloa virtuaalimaailmaan! :0)

  4. Terhi, kuten ehkä huomaat, apinoin hieman sinun sivujasi, ne kun ovat niin tyylikkäät. Kiitos ja anteeksi.

  5. Haa, olihan täällä kommenttiosiokin 😉 Upeat sivut! Ja ihania kuvia *haikailee mökille* 😎

  6. Rouva Kuljusta

    Kiitos vaan, mutta olen enemmän sellainen hämärän piika.

  7. Niinpä tietysti. Korjaan: hämärää sinne Kuljun perämetsiin!
    En minäkään keväisin auringosta piittaa, liian julma. Kesä saisi alkaa heti talveen jälkeen.

  8. Rakastan Vili Voipio kirjoja<33 Jatkuuko sarja vielä? 🙂 Pidän kirjaesitelmän Vili Voipio Zoomaa tähtiin kirjasta, ties kuinka monta kertaa olen senkin kirjan jo lukenut 😉

  9. Oi, ihanaa saada palautetta Vileistä!
    Valitettavasti sarja ei taida jatkua. Taitaa kuusi osaa riittää. Eikä Vilikään enää halua julkisesti raportoida elämäänsä ja kommelluksiaan. Ikävä on, myönnän. Vilistä ehti tulla läheinen ystävä. (Jos ikävä yltyy ylivoimaiseksi, saatan joskus palata Vilin seuraan jossain muodossa…)

    Sinulla on muuten mainio blogi. Mahtavia kirppislöytöjä! Peppi-seinälautanen on hieno, samoin uljas joutsen. Minäkin käyn paljon kirppareilla. Melkein kaikki meidän perheen käyttöastiat ovat kirppislöytöjä, vaatteitakin hankin usein – ja kirjoja tietenkin.

  10. Onnea uuden kirjan johdosta! 🙂

  11. Kiitos Terhi. Ripaus onnea piruetteihin ja ystävyyteen on aina tarpeen.

  12. Marja-leena Mäkelä

    Hei Kirsti,
    Tuula K. pyysi kirjottamaan: hän istuu bussissa ja itkee. Sun kirjas on paras tähänastisista. Se on tärkeä, herrkkä, oivaltava ja vaikka mitä.
    Toivottavasti luet tämän pian ja meilaat Tuulalle, joka siis nyt on matkalla Hesaan!

  13. Olette te vaan aika ihanaisia!

  14. Arvaa pelasinko eilen sitä Army of Twota? No en, kun luin Piruettiystävyyttä. Aivan ihana kirja! 🙂 Välillä pidin ruoka- ym. taukoja, mutta halusin niin palavasti tietää mitä seuraavaksi tapahtuu, että juoksin takaisin lukuasentoon suunnilleen voileipä suupielestä roikkuen (en osaa lukea pöydän ääressä samalla kun syön, niska tulee kipeäksi).
    Elli on elävä, uskottava hahmo, ja vaikka elin teini-iässä noin ulkoisesti aika erilaista elämää, mieleen tuli monta kertaa ”Juuri noin se meni, juuri tuolta se tuntui!” -muistoja.

    Tykkäsin myös hirmuisesti Ellin isoisästä. Aikamoinen sattuma, että luin ihan äskettäin JP Koskisen Punaisen talven (sekin ihan loistava kirja), jossa on myös melko hmm värikäs isoisä… mutta aikalailla erilainen kuin Ellin.
    Ja Piruettiystävyyden lopussa paljastuva ylläri on kyllä aivan mielettömän hyvä! 😀

  15. Kiitos Anu tästä mainoksesta (joka ei ole maksettu)!

    En ikinä unohda sitä, että Piruettiystävyys voitti Army of Two -pelin.

  16. Hei Kirsti,
    löysin viimein sivusi ja ihailin valoisia kuviasi :).
    Piruettiystävyys odottaa lukemistani; kuten taisin mainitakin kun tapasimme, tanssin (ihan vaan harrastuksena keskitasoisena ja vääränmallisena tanssijana) balettia 11 vuotta kaukaisessa lapsuudessani. Siksi(kin) aihe kiinnostaa kovasti.
    Ihanaa syksyä!

  17. Hanna, kiitos viestistäsi!

    Balettitausta on minullakin. Jouduin teini-iässä lopettamaan selkäkipujen vuoksi. Se oli kova paikka.

    Koska kirjoitat fantasiaa, haluan paljastaa sinulle, ettei Piruettiystävyydessäkään kaikki ole aivan sitä, miltä näyttää…

  18. Ahaa, pitää todellakin tutustua! 🙂
    Harmittaa ihan, kun työnteko ja perhe-elämä ja kirjoittaminen häiritsevät tätä lukuharrastusta. Ja nyt sitten vielä tämä netissä ja blogeissakin seikkailu, kääk.

  19. Hei !
    Meidän luokkamme on tulossa perjantaina kirjamessuille klo.11, joten emme siis ehtisi nuortenkirjatuokioon… Esiinnytkö vielä kirjamessuilla klo. 11 jälkeen?
    T. Meidän luokan Vili – fanit 😀

  20. Heips, aDa ja muut Vili-fanit! Teillä kävi tuuri: olen perjantaina koko päivän messuilla.

    Klo 11 Turun Kansallisen Kirjakaupan osastolla (A/63) jakamassa nimmareita, klo 11.30 Fiore-lavalla Lukufiilis-lehden tuokiossa keskustelemassa Otto Grundströmin, Vilja-Tuulia Huotarisen ja Olli Sinivaaran kanssa aiheesta Neuvoja nuorille kirjoittajille. Eikä siinä vielä kaikki… klo 12.30 Valkeavuoren koulun oppilaat haastattelevat minua Kirjavakka-osastolla (A/30).

    Klo 13 alkaen olen tavattavissa Suomen Nuorisokirjailijoiden osastolla (A/6) Fiore-lavan vieressä, viimeistään siellä ehditään jutella – käykää kiinni hihaan, en pure (kovaa). Nuorisokirjailijoiden osastolla kannattaa samalla osallistua kirjankansi-äänestykseen.

    Nähdään huomenna!

  21. Huomenta! 🙂 Oot varmaan jo saanutkin hälytyksiä, mutta tulinpa minäkin kertomaan että Hesarissa on Päivi H-H:n arvioimana Piruettiystävyys:

    http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Terävä+dialogi+houkuttelee/HS20101011SI1KU03n2r

  22. Kiitos linkistä, Anu!

    Katariinalta sain ekan hälytyksen: puhelin soi kesken teen ja Aamulehden. En kompastunut ja kolhinut koipeani, kuten eräs kollega… Sen sijaan soitin ÄIDILLE ja luin arvostelun hänelle – kun olin ensin saanut netin auki tuhannen jökittämisen jälkeen. Kasva isoksi, nainen!

    Nyt jo mietin, onko tämä riemu jotenkin ylimitoittettua. On kai sitä tärkeämpiäkin asioita kuin arvostelu Hesarissa. Esimerkiksi se, kun makaa 10.10.10 veneen pohjalla odottamassa taivaan antautumista tähdille, pieni tuuli pyörittää venettä ja tähtikuviot vaihtuvat kuin planetaariossa. Aluksi näkyi vain Vega, sitten Otava, Joutsenen pyrstön Deneb ja Pohjantähti – lopulta koko komeus!

  23. Oijoi, täytyykin lähteä tänään iltakävelylle jos on selkeää ja tähyillä Orionia, se on mun lemppari 🙂 Tähtitaivaan katselu pistää kyllä kieltämättä asioita perspektiiviin, niin pikkuruisia oomme…

  24. Piruettiystävyys oli ihan sika hyvä kirja. Tanssin ite balettii.

  25. Kiitos.
    Baletti on hieno harrastus (paitsi developpé, joka on inha liike). Tsemppiä tanssiin!

    • äiti 41 & tytär 12

      Kiitokset ”Piruettiystävyydestä” – luimme sujuvasanaisen ja hyvin etenevän tarinan molemmat vauhdilla!! Nuoremmalle balettitanssijalle se oli kiva kurkistus teinimaailmaan sekä kannustus baletin ja tanssin tielle. Äidille se oli oiva muistutus teinin ajatusmaailmasta ja toki myös kannustus ”lystibaletin” haasteita kohdatessa!!

  26. Vau, sekä äiti että tytär ovat lukeneet Piruettiystävyyden! Olen iloinen.

    Toivon tyttärelle innostuneita vuosia baletin pyörteissä, tanssista voi nauttia monella tavalla. Kirjassa Elli oivaltaa, että tärkeintä ei ole maailman valloittaminen; palkitsevampaa voi olla se, kun onnistuu näytöksessä, saa opetettavakseen satubalettilaisia tai pikkuveli hurraa katsomossa.

    Äidille terveiset: minulla on kirkkaassa muistissa omilta balettiajoiltani, kuinka mielettömän tärkeitä olivat vanhempien kannustus, huomio, tuki ja kehut!

  27. Hanna-Maija

    Piruettiystävyys on hyvä nuorisoromaani, joka koskettaa varmasti varhaisnuoria. Olet kehittynyt melkoisesti Vilien jälkeen!

  28. Hanna-Maija, kiitos mukavasta Piruettiystävyys-palautteesta, se lämmitti.

    Mutta totuuden nimessä on sanottava, että ovat Vilitkin luettavia pakkauksia, minulle ikuisesti rakkaita. On totta, että Vilit tyyliltään eroavat Piruettiystävyydestä, mutta ei se tee niistä huonompia. Tai ei kai minun tarvitse Viliä puolustaa, heepo osaa itsekin pitää lipun korkealla!

  29. Kiitos Kirsti hienosta kirjasta! Tanssinopettajana, äitinä ja ties minä ihmisenä voin suositella Piruettiystävyyttä ennen kaikkea oppilailleni ja samalla se muistuttaa siitä, kuinka jokainen on paras omana itsenään. Vääristyneet omakuvat ja täydellisyyden tavoittelu ovat niin tätä päivää yhä enemmän, että huh.. Tulipa kyllä omakin nuoruus mieleen. Ja mikä mukavaa, kirjassa puhuttiin baletista just sellaisena mitä se on ja oikein termein. Mukavaa joulua sulle ja perheellesi! Toivottolee tonttu myös Lempäälästä;)

  30. Elina, tuntuu mahtavalta saada ammattilaiselta palautetta. Kiva kuulla, että termit ja baletin kuvaus ovat kohdallaan. Vähän jännitin, onko sinne lipsahtanut mokia. Omista balettitunneista on sentään melkein kolmekymmentä vuotta. Oli pakko perehtyä uudelleen kiehtovaan harrastukseen: luin kasan kirjoja ja kävin näytöksissä. Pähkinänsärkijän olen nähnyt kuudesti, ensimmäisen kerran 70-luvulla, se on aina yhtä vaikuttava. Aiheeseen sukeltamisessa auttoi myös se, että nykytanssin opettajani päätti vetää puolen vuoden balettijakson tankoharjoituksineen samaan aikaan kun kirjoitin Piruettiystävyyttä. Tuulalle kiitos.

    Elina, kävit sinäkin monta kertaa ajatuksissani, kun kirjoitin kirjaa. Pulppusivat elävästi mieleen näytökset, esiintymis- ja kurssimatkat, vaaleanpunaiset tutut, jännittäminen takahuoneissa, Irmelin opit ja upea ryhti, Väiskin nallemainen olemus, Ehtookodon salin kiehtova tuoksu ja pukukopin hikihaju, Kalinka, Mustalaistanssi, variaatiot Joutsenlammesta, can-can, rahiseva äänentoisto, nutturat, hiuspinnit ja -verkot, huulipunat, englantilaisten ja venäläisten kärkkäreiden vertailu, kirkuvan vihreä treenipuku, nurkasta nurkkaan -hypyt, ojennetut nilkat – ja ne piruetit, joita rakastan yhä edelleen.

  31. Voih ja aah, tuli ihan vedet silmiin, kun luin tota muistojen listaa! Kaikki vyöry niin elävästi taas mieleen..
    Kerro Tuulalle terkkuja, on kyllä tosi innostava ope:)
    Ja poikkea vaikka joskus koululla tunteja katsomaan, sama meno jatkuu..

  32. Kiitos kutsusta! Tulen mielelläni.
    Tuskin pystyn seuraamaan opetusta humahtamatta nostalgiseen liikutukseen, se sallittaneen.

  33. Ilman muuta:)

  34. Oih, katsoin uuden Kariston uutiset, ONNITTELUT Likkojen lippaan tulevasta ilmestymisestä! Se näyttää aivan kertakaikkiaan upealta runokirjalta, kansikin on tosi ihana 🙂 Pääsispä jo lukemaan…

    Ja todella hienoa myös Karistolta, että ”uskaltautuivat” julkaisemaan nuorille suunnattuja runoja 🙂 Toivotan sylikaupalla onnea ja menestystä Likkojen lippaalle!

  35. Anu, kiitos etukäteisonnitteluista! Olen höpsönä onnesta Likkojen lippaan kanssa, toisaalta jännittää hiivatisti.

    Vangitseva kansi on TaiK:ssa opiskelevan ystäväni Antje Sariolan suunnittelema.

  36. Ulla Vuoristo

    Onnea Kirsti-kulta! Olen heilunut imurin varressa kuulokkeet päässä (David Bowie). Masan tekstari kertoi uutiset; pillahdin itkuun. Onnen kyyneleitä, Kirsti, onnen kyyneleitä. Illalla me kilistellään skumppaa.

  37. Lämpimät onnittelut Topelius- palkinnosta! Todella todella hieno juttu!

  38. Rami ja Telle

    Onnittelemme!

  39. Ullalle, Hannalle, Ramille ja Tellelle lämpöiset kiitokset onnitteluista! Tämä päivä on ikimuistoinen.

    Tässä linkki palkintojuhlassa pitämääni puheeseen:
    http://grafomania.wordpress.com/2011/01/14/puhe/

  40. Nonnii, nyt on Likkojen lipas virallisesti juhlittu julkiseksi.
    Tahdon kiittää kaikkia karkeloissa mukana olleita: kuin olisitte käärineet minut lämpimään vilttiin ja suloisesti keinuttaneet!

  41. outi siren

    Kirstille (ja perheen miehille myös) hurjasti onnea Topelius-palkinnosta, ei niitä kaikille myönnetä;)…osaathan varmasti ottaa ilon irti osaamisestasi.
    Ja myöhästynyt kiitos viime kesän kukkain kastelusta, iso projekti oli sekin..
    T Outi ja lapset Sotkamosta/ yleensä naapurista

  42. Outi, kiitos viestistäsi!

    Ilon irti ottaminen ei ole vahvuuteni, mutta täytyy rehellisesti sanoa, että Topelius-palkinto oli sellainen jymy-yllätys, että pyörryttää edelleen. Vieläkin tuntuu epätodelliselta, ja päivittäin joudun todistelemaan itselleni, että sain palkinnon oikeasti – en vain haaveissa. Hullun ihanaa.

    Istutathan tänäkin vuonna auringonkukkia, pliis. Lupaan tarvittaessa kastella.

    Mukavaa hiihtolomaa sinne Sotkamoon! Ja poikkea kahveelle, kunhan kotiudut.

  43. Hei Kirsti!
    Olin keskiviikkona täällä Helsingissä siinä opettajien ja kirjastoihmisten tilaisuudessa, jossa puhuit. Ja hyvin puhuitkin. Kiitos paljon!
    Minusta on aina ihanan rohkaisevaa ja jotenkin uskoaherättävää (onko semmoista sanaa olemassa? 🙂 kuunnella, kun kirjailija kertoo työstään. Seitsemän hylsyä saaneena julkaiseen ja menestyneen kirjailijan tarinointia on rohkaiseva kuulla.
    Aurinkoista kevättä Lempäälään!

  44. Moi Kirsti, pyysin Pirtalta Likkojen lippaan ja nyt se on luettu. Kiitos ihanasta runokokemuksesta! 🙂 Onnittelut vielä kerran!

  45. Linnea, hauska kuulla, että koulutuspäivä oli antoisa. Puhuminen ei ole ykköslajini, joten siihen liittyvä kannustava palaute tuntuu hyvältä.

    Seitsemän hylsyä ei ole paljon. Tämä työ vaatii sitkeyttä, ja luottamusta omaan juttuun. Laskin tuossa huvikseni kaikki saamani bumerangit (myös esikoisen julkaisemisen jälkeen tulleet), niitä on yhteensä 27.

    Huomasin blogistasi, että olet liittynyt Facebookiin, vaikka olet addiktoituvaa sorttia. Minä en ole vielä uskaltanut, juuri koukuttumisen pelossa.

    Anu, mukava kuulla, että tykkäsit runoista. Eri lintulajeja on mainittu yksitoista. Kasveja en ole uskaltanut laskea. Pientä liioittelua?

  46. Kiitos vastauksesta!
    Juu, liityin. Oli ehkä joku mielenhäiriö tai halu saada tietää, mikä se juttu on. Nyt parin viikon jälkeen olen tajunnut, että siihen en varmaan addiktoidu. Jotenkin hajanainen, epälooginen, ihmisläheinen olematta henkilökohtainen se maailma tuntuu olevan. Ei siis välitöntä vaaraa 😉

    Kiitos kannustuksesta. Masennun vasta 30 hylsyn jälkeen 😀
    Ei vaan: totta puhuakseni kirjoittaminen on minulle harratus ja itsetutkiskelua ja henkilökohtaista terapiaa. Minulla on ollut unelma, että saan nimeni kirjan kanteen. Se on toteutunut – olen kirjottanut kaksi tietokirjaa yhdessä työparin kanssa. Julkaistu romaani olisi tietenkin kruununjalokivi…

  47. Kivaa Kirsti kun löydyt netistä! Onko kuvassa Karen Blixenin kirjoituskone?

  48. Susanna, olet tarkka! Karenin on kone. Taitaapa olla Utössä samanlainen kuva tallennettuna muistoihin, arvelen.

  49. Moi Kirsti! Oon tämmönen 13-vuotias tyttö, ja käväsin kaks viikkoa sitten kirjastossa, hetken etin jotain kivan näköstä kirjaa, ja huomasin kirjan Vili Voipio puhuu ja pussaa, luin takakannen ja katoin no et tää on kivan näkönen. Luin sen sitte yhessä illassa ja ihastuin siihen niin et katoin netistä ja oho samaa sarjaa oliki vielä viis kirjaa, ja eiku seuraavana päivänä kirjastoon, ja otin kaikki loputki. Rakastuin totaalisesti tähän sarjaan, ja voisin lukea vaikka sata Vili Voipiota! 😀 Harmi josset enää aijo jatkaa sarjaa, ois ollut niin kiva lukea niitä vielä, nyt en taaskaan enää tiiä mitä lukea..:( Mutta kiitti kuitenki tästä sarjasta, mahtava! 🙂

  50. Ihana Ronja, sori että vastaan sinulle vasta nyt, mutta en huomannut viestiäsi aiemmin. Tyhmä minä. Juuri nyt tuntuu siltä, että pelastit päiväni, tai oikeastaan seuraavat kuukaudet, vuodet! (Jaa että vähänkö rakastan kiitoksia.)

    Sata Viliä on aika paljon, mutta lupaan harkita joskus palaavani Vilin luo, muodossa tai toisessa. On kova ikävä sitä kaveria.

    Oletko jo löytänyt luettavaa? Jos tykkäät VV-tyyppisistä kirjoista, lue ihmeessä Kallioniemen Tuulan kirjoittama Tossavaiset-sarja, esim. Tuomas Tossavaisen hämärä menneisyys ja Bongaa tilhi, Tossavainen ovat riemukkaita opuksia.

  51. Eija-Kaisa

    Olipas , olipas oikeesti mukava löytää tämmönen palsta ja lukaista, mitä satsumanpoimijalle nykyään kuuluu. Ei ole montaa Shillerin volua enää tallella. Pitänee käydä etsimässä tuotantoasi ja tutustua. Iloista, auvoista valoisaa talven odotusta. EeKoo – ennen Espoo nyk. Laihia

  52. Vau, kaikuja 24 vuoden takaa!

    Vieläkin joskus haistan aikaisten kibbutsiaamujen imelänraikkaan tuoksun nenässäni, kun köröteltiin pelloille kuorma-auton lavalla. Ja ne jäätelöannokset Rehovotissa, aaah!

    Kibbutsilta kotiuduttuani olin jonkin aikaa yhteydessä Virpin ja Liisan kanssa, myös Saken tapasin muutaman kerran täällä Suomessa, mutta nyt ovat yhteydet kadonneet. Ehkä löytäisin teidät Facebookista, jonka olen päättänyt kiertää kaukaa. Olitkos muuten Ulrikan syntymäpäivillä Tukholmassa keväällä 1988?

    Kiva, kun annoit kuulua itsestäsi, EeKoo – ja kaikkea hyvää polullesi!

  53. saaristomummi

    Hei!
    Olimme joulun alla risteilyllä 9v lapsenlapsen kanssa. Laivan ”olohuoneesta” Meridian Clubista löytyi kirja, kun kaikki mukana ollut oli jo luettu. Olit sen sinne vissiin itse lahjoittanut. Kiitos!

  54. Hauska palaute, kiitos paljon! Mukava kuulla, että kirjasta oli iloa.

    Kyseessä lienee Vili Voipio ulvoo ja unelmoi -kirja, jonka jätin kesällä 2010 silloiselle Kristina Regina -laivalle (nyk. Kristina Katarina), koska olin niin ilahtunut laivan monipuolisesta ”kirjastosta”.

    • saaristomummi

      Juu, tuosta kirjasta oli kyse. Tyttönen lukikin kirjasi varsin nopeasti ja totesi, että se oli mukava kirja. Sitten hän katsoi kannen sisäsivua tarkemmin ja sanoi: ”Hei mummi, joku KK on lahjoittanut kirjan :). No, olihan siinä koko nimesi.

  55. Kylli Lähteenmäki

    Hienot sivut Kirsti ja mahtavia valokuvia sinusta!
    Mukavaa kevättä,

    Kylli ❤

  56. Niin monen vuoden jälkeen…
    Onpa kiva kuulla sinusta, Kylli!
    Nämä kotisivut ovat lähinnä tiedottamista varten, mutta jos haluat tutustua erittäin korkeatasoiseen ja mielenkiintoiseen blogiin, niin kurkkaa osoitteeseen: http://grafomania.wordpress.com/
    Majailen siellä yhdessä viiden muun kirjailijan kanssa.

  57. Heips!

    Hyvä meininki sivuillasi.

    Terkuin,

    HIM
    🙂

  58. Moi Harri! Hauskaa, että löysit tänne juuri nyt, kun aloitin toissapäivänä Kraatterin lapsia (joo, on ollut vähän jonossa luettavaa). Kirjasi on ihmeellinen, erikoinen, unimainen – tykkääntykkääntykkään!

  59. Kiitoksia, Kirsti. 🙂

  60. Hannele Repo-Laine

    En tiedä, miten tänne sivuillesi pötkähdin. Mukavilta näyttävät. 🙂

    Tuli mieleeni, että oletkohan sinä samainen henkilö, joka (maaliskuussa siitä tulee 23 vuotta) vietti hetken kanssani Valkeakosken aluesairaalan synnärillä?

    terveisin Kolmen pojan äiti Koskista

  61. Ei voi olla totta! Kyllä olen sama nainen. Ja muistan sinut, taisimme vaihtaa muutaman kirjeenkin synnytyssession jälkeen. Että kolme poikaa! Meillä Oskari jäi ainokaiseksi, muutti pari vuotta sitten pois kotoa ja opiskelee nyt Tampereella äikänopeksi.
    Lähetän sinulle sähköpostia.

  62. Onneksi olkoon uudesta aikuisten romaanista, ihanaa että se on nyt totta!

  63. Hanna, lämmin kiitos sinulle kanssailoitsemisesta! Se tuntuu hyvältä.

  64. Täytyypä saada uusin kirjasi luettavaksi. Kesällä nähdään!!!

  65. Morjens Mervi, onpa hauskaa, että osuit sivuilleni. Täällä vieraskirjassa näyttääkin olleen melkein VUODEN silkkaa hiljaiseloa.

    Niin, nähdään kesällä, sehän jo kurkistelee. Ennen kesää toivoisin:

    a) tammikuun hiihtokelejä takaisin
    b) luistavia kirjoitusrupeamia
    c) mahdollisimman lyhyttä kevättä (kamala vuodenaika)
    d) kepeää askelta, tanssahtelua

    Kaikille vieraskirjaan eksyville toivotan juuri niitä asioita, joista kukakin pitää!

  66. Ai niin, Mervi tuossa haikaili uuden kirjani perään, ja meikä vain selitteli ummet ynnä lammet tanssahteluista.

    Väärää verta -runokokoelman voi ostaa kirjakaupasta tai kustantajalta, mutta jos tahtoo maksimoida hyväntekeväisyysosuuden, kirja kannattaa tilata suoraan minulta, jolloin 21 euron hinnasta menee tasan puolet Suomen Syöpäyhdistykselle. Sähköpostini on kirsti.kuronen(at)luukku.com

    Jos tykkää lukea mutta ei ostaa, mars-mars lähimpään kirjastoon.

  67. Laitoit sitten itkemään mut kun katsoin sua youtubesta. Hienoja asioita kerroit <3. Kylli

  68. Sata sydäntä täältä sinulle Kylli!
    Toivon itkun olleen enemmän hellää kuin repivää.

  69. Väärää verta on todellakin ihon alle menevä kokoelma. Raastavasta aiheesta ihan huippukirja.

    Pidin myös Ammeiden ajan persoonallisesta tyylistä.

    Lintuja, tanssiaskelia ja kevään pehmeitä tuulia sinulle Kirsti!

    Mila

  70. Kaunis kiitos sanoistasi Mila, tallennan ne pahan päivän varalle.

    Onpa sinulla houkuttelevan näköiset sivut ja tunnelmallinen rantakuva. Tahtoo kesän, tahtoo ulpukat, tahtoo järven, tahtoo soutamaan, tahtoo jopa hyttyset. Tänään näin peipposen, enää puoli kuuta.

    Toivotan vahvoja siipiä painotuoreelle Olga Orava ja metsän salaisuus -kirjallesi. Luen sen ääneen lajitoverilleni, jolla on erityinen suhde pihamme oraviin. Ei siitä sen enempää.

  71. Tiia-Maria

    Sun kirjat on ihan mahtavia 🙂 kiitti viä tän päiväsestä ja nyt luenkin just Piruetti ystävyyttä💖 ihana kirja 💘

    • Moikka Tiia-Maria (kahdella iillä ja väliviivalla, hih)! Et arvaa, miten hyvältä tuntuu kuulla, että tykkäät Piruettiystävyydestä, kiitos että kerroit. Se on tärkeä kirja itselleni, sitä oli ihana kirjoittaa.

      Toivotan sinulle jaksamista viimeisiin koulupäiviin ja rentoa kesälomaa – iloa ja aurinkoa!

  72. Tiia-Maria

    Moi taas! 😃 Tossa varmaa 5 päivää sitte tuli luettua loppuu Piruetti ystävyys💖 ja eilen päätin alottaa Omena puu laulaa, joka on myös ihan mahtava kirja💗 Oikeestaan en tiä yhtään huonoo kirjaa sulta, pari vuotta sitte tuli luettua Vilit ja ny si nää Piruetti ystävyydet sun muut😉😃 kiitti vie sulle siit et oot kirjottanu noin ihanii kirjoja💝 p.s Oot mun lemppari kirjailija😊💗

  73. Hei. Kirjastasi Väärää verta oli juttu jossain uutissivustoilla. Aion mennä heti lainaamaan sen kirjastosta, ja jos se vaikuttaa sopivalta (=ei liian rankka/masentava) niin ostan sen äidilleni. Äidillä on myös myelooma, joten… tiedät kyllä. Oikein paljon voimia, kaunista talvea ja hyviä päiviä Sinulle!

    • Moi Omppu, toivon ettei Väärää verta masenna. Se on melko reippaalla otteella kirjoitettu, itseironiaa löytyy, valoa, lohtua, jopa huumoria. Mielikuvittelu suojaa, kun on rikki ja pelottaa. Kokoelman viimeisessä osassa kerron kantasoluhoidosta päivä kerrallaan, se osa on hyvin suodattomatonta tekstiä kuuden vuoden takaisista päiväkirjoistani, varmasti tuttuja tuntemuksia hoidot kokeneille.

      Suhtaudun myeloomaani kuin mihin tahansa krooniseen sairauteen, jota voidaan hoitaa. Syövällä vain sattuu olemaan rumempi kaiku kuin esimerkiksi diabeteksella. Säännölliset kontrollikäynnit muistuttavat hyvällä tavalla elämän rajallisuudesta ja pistävät nauttimaan jokaisesta päivästä. Sairastumista ei voi hallita, mutta sairastamista voi.

      Toivotan äidillesi sekä sinulle jaksamista, hyvää vointia, verkkaista ajan kulkua ja arjen ihmeistä haltioitumista!

  74. Hei Kirsti

    Katsoin Inhillisen tekijän dokumentin sinusta. Olen pikkuisen sinua nuorempi mies. Näytit tosi hyvännäköiseltä, pirteältä ja vitaalilta!!

    Kaikkea hyvää sinulle!

    t. Marko

  75. Ehkä se on sitten tuo Ammeiden aika. isto

    • Niinpä Isto. Ammeiden aika on ainoa mahdollinen, jos kriteerisi ovat ”aikuisille, ei liikuntaa, ei runoa”. Siitä vaan sukeltamaan melodramaattiseen kaihonaivismiin ja keski-ikäisen naisen aivoituksiin. (Valitettavasti myös Iiris hiihtää.)

      Huomasin, että taas on vierähtänyt monta kuukautta pelkkiä lasten- ja nuortenkirjoja lukien – siispä vinkiksi: aikuistenkirjat sopivat vain aikuisille, lastenkirjallisuus kaikenikäisille.

  76. Katri-ope

    Hei, kuuntelin esitystäsi Vanhan Kirjallisuuden Päivillä Sastamalassa. Tekemäsi runoharjoitukset olivat mielestäni hauskoja ja innostavia 🙂
    Olisi mukava tehdä samanlaisia yhdessä oppilaiden kanssa. Sopiiko se sinulle?

  77. Terve Katri, kiva kun tykkäsit, tietenkin sopii! Varsinkin Ystäväkirja toimii hyvin sekä ala- että yläkoululaisilla, ja siihen voi keksiä vaikka mitä lisää.

    Iloa sanailuun, runoiluun, kesään!

  78. Yhä uudelleen löydän itseni selaamasta sivujasi ja miettimässä, uskaltaisinko jättää viestin. En ole edes varma, tuletko näkemään tätä, mutta huomasin joidenkin kategorioiden hiljattain päivittyneen, joten ehkei näitä sivuja ole hylätty!
    Lainasin noin viikko sitten kirjastosta taas pitkästä aikaa kaikki teoksesi jotka löysin, ja tällä kertaa mukaan tarttui myös Pönttö. Luin sen ensimmäisenä, ja nopeasti luinkin. Se tempaisi minut mukaansa, upposin siihen täysin. Luin sen vielä pari kertaa uudelleen, parin päivän aikavälillä, ja ihastuin entistä enemmän joka sanalta. Tiesinhän minä odottaa laadukasta tekstiä, mutta jotenkin taitosi kirjoittaa lyö minut aina ällikällä.
    Mielestäni on jotenkin todella koskettavaa huomata, kuinka se pieni tyttö joka joskus ahmi Vili Voipioita ja samaistui suuresti niihin hahmoihin, voi edelleen saman kirjailijan teoksia lukiessaan löytää niistä paloja itsestään ja tuntea olonsa ymmärretyksi. Kiitos siitä.
    En ole ihan varma mikä tämän viestin tarkoitus on, mutta ehkä se on juurikin sanoa kiitos. Upeista kirjoistasi, lohdun tuomisesta, kirjoittamaan inspiroimisesta. Kiitos.
    Toivon sinulle pelkkää hyvää, aurinkoista kevättä sekä ihanaa kesää jo näin etukäteen!

  79. Evehelin, saat minut vapisemaan ilosta ja ihmetyksestä. Olen häkeltynyt, haukon henkeäni.

    Ihanaa, että uskalsit jättää viestin. En todellakaan ole hylännyt sivuja, vaan odotan alituiseen, että edes joku huhuilisi jotain. Taitaa olla naurettavan vanhanaikainen tämä koko sivusto. Mutta en halua sekaantua Facebookiin yms., joten kotisivu, sähköposti ja lankapuhelin ovat ainoat yhteydenpitovälineeni.

    Tahdon vastata sykähdyttävään viestiisi henkilökohtaisesti. Lähetän sinulle sähköpostia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s